Luopumus
Kristuksen apostolien kuoleman jälkeen tapahtui yleinen luopumus totuudesta. Sitä kutsutaan luopumukseksi. Kun Jeesus Kristus eli maan päällä, Hän perusti kirkkonsa. Hänen taivaaseennousemisensa jälkeen Hänen työtään johtivat Hänen apostolinsa Hänen johdollaan ilmoituksenkautta ja Hänen pappeutensa valtuudella.
Apostolien ja monien vanhurskaiden kirkon jäsenten surmaamisen jälkeen ja muiden jäsenten luovuttua totuudesta Herra otti pappeuden valtuuden ja kirkkonsa pois maan päältä. Ilman Jumalan pappeuden valtuutta kirkko ei enää toiminut sellaisena kuin Kristus oli sen perustanut. Toimitukset muutettiin ja monia selkeitä ja yksinkertaisia totuuksia kadotettiin. Vaikka monia hyviä ihmisiä ja totuuksia jäikin jäljelle, kirkko ei ollut enää sama kuin alun perin. Apostolit olivat profetoineet luopumuksesta. Yksi esimerkki on Paavalin kirjeessä tessalonikalaisille (2. Tess. 2:1–3): "1 Otamme nyt puheeksi Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen ja sen, että meidät kootaan hänen luokseen. Me pyydämme, veljet, 2 ettette heti menetä malttianne ja säikähdä, jos joku vedoten Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheeseemme tai kirjeeseemme väittää, että Herran päivä on jo käsillä.3 Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Ennen tuota päivää näet tapahtuu uskosta luopuminen ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen."
|